Alkuviikko näytti tosi pahalta Manun osalta...tuntui että jalka on aivan sökö...kortisonipiikki oli otettu viimeeksi kuukausi sitten...viikonlopun aikana kunto meni huonommaksi jalan osalta...soitto heti maanantaina ellille ja piikkiä hakemaan....aatoksessa että tämä taitaa olla viimeinen viikko Manulle...itkua jo etukäteen...mutta miten kävi...piikkipä taas auttoi poikaa...ainakin toistaiseksi...selvästihän se varoo jalkaansa mutta on muuten oma itsensä...syö hyvin (lue aivan liika) ja vaatii hellyyttä niinkuin aina ennenkin...muutamia juoksuaskeleitakin se ottaa vaikka kuinka kiellän...mutta kun se on aina iloinen kun tulen jostain...mutta tiedän että loppu häämöttää ja yhteinen aikamme on vähissä....mutta vielä ei ollut aika pojan lähteä....kyllä minä sitten näen kun se ei jaksa enää ja on kivulias...lääkkeet ovat nyt hyvät ja niiden avulla mennään..päivä kerrallaan...Kuvassa vahditaan pöydässä olevaa kinkkua...tänää olikin oikein herkkupäivä...tai ainahan se taitaa Manulla olla.