Pave on parantunut mahataudistaan, onneksi. Äkkiä se iski mutta onneksi melkein yhtä nopeasti meni ohi. Päivä paastottiin ja eilen oli jo kakka normaalia. Nyt tuntuu että pojalla on kokoajan kova nälkä, näköjään sen täytyy yrittää saada menetetty aika eikun ruoka takasin. Täytyy toppuutella vielä sen syömistä ettei liikaa tule ahmineeksi ja vatsa ei kestäkkään ja taas iskee ripuli. Pave on valitettavasti pikkasen herkkä vatsainen eli aina joskus on vatta ripakalla. Tarkka täytyy siis olla mitä jäbälle antaa ruokaa, eli siis ei liikaa HERKKUJA.

Ilmat ovat olleet hienoja vaikka pakkasherra onkin löytänyt vihdoin tänne eteläänkin. Aina nämä tällaiset päivät voittavat ne syksyisen harmaat loskakelit. Lenkillä ollaan käyty, paitsi Paven ekana "sairaslomapäivänä" otettiin vähän iisimmin. Eilen olikin jo tosi kovat menohalut ja koirakavereita olisi ollut pakko päästä katsomaan. Tuli nimittäin koiruudet Bella ja Teri vastaan isäntänsä kanssa ja mulla oli Pavessa pitelemistä ettei lähtenyt käsistä kun niiiiin ikävä oli sillä tyttöjä. Mutta kun en viitsinyt antaa koirien hyppiä keskenään kun Terillä on vielä tikit mahassa sterilointileikkauksen jälkeen ja aattelin että kun oikein peuhaavat niin siinä on vielä vatta auki ja suolet ulkona....no ehkei nyt sentään. No nähtiin onneksi koirakaveri Aksu jota pääsi Pave haistamaan. Vaikka ne merkkausjäljethän ne niitä parhaimpia paloja on näissä kohtaamisissa, niitä on ihana haistella ja maistella.

Yks juttu mun täytyy pikaisesti kertoa vielä. Viime yönä heräsin siihen kun kuului selainen koiran ulina ja pikkuista haukuntaa alakerrasta. Pave näki unta. Sitä se ei ole tehnyt oikeastaan kuin pienenä poikana. Edellinen hauveli kyllä usein näki unta ja jalat pelasivat unissaan muttei Pave. Mitähän ihmettä ne näkee unissaan? Onkohan sitä kukaan tutkinut? Kaiketi Pave haaveili juuri noista koirakavereistaan ja siitä että ne juoksentelivat kaikki yhdessä vapaana jollakin niityllä...Voi kun suloista.

Näkeekös kenenkään teidän koirat unta? Vanhan koiran jalat kun pelasivat unissaan tuli aina mieleen että joku jahtaa sitä tai se yrittää ottaa jotakin pupujussia kiinni. Mielenkiintoista. Täytyykin googlettaa ja kattoa löytyykö sieltä koiran unista mitään tietoa.

Tämän viikon lopulla loppuu tämä minunkin pitkä talviloma ja lähden tuonne kasvihuoneelle hommiin. Tänään laitettiin huone jo siihen malliin että ei muuta kun lämpö päälle ja kukat sinne saamaan luonnon valoa. Ensimmäiset pistokkaatkin tulivat jo tänään. Maljaköynnöksen pistokkaita tuli muutama laatikko, ihan koe mielessä kokeilen ehtivätkö kasvaa miten kesäksi. Ovat niin pirun hitaita että voi olla että täytyy ottaa niitä myyntiin jo valmiiksi kasvatettuina ulkomailta. No joka tapauksessa tästä se lähtee taas tää mun kukkahomma, toisaalta on kivaa että alkaa taas työt. Kasvihuoneella tulee sellainen olo että kesä on ihan just tulossa. Toisaalta yrittäjänä on aina stressaavaa miettiä millainen kesä tulee ja meneekö kukat kaupaksi. Keväällä alankin usein hokemaan sanontaani:

 "Olis jo juhannus ja kukat myyty".

Siihen asti kunnes uudet kukat kasvavat on tyytyminen katsella vanhoja kuvia:

Tässä oranssit kannat ja muuta sekalaista kukkii meidän rapun pielessä toissa kesänä.

Tässä muutama kuva viime vuoden puutarhamessuilta Lepaalta, jossa oltiin siskon kanssa, sorry kuvien laatu ei ole paras mahdollinen kun on otettu kännykällä mutta jotain selvää niistä saa....

Miljoonakelloja kasvaa päällekkäin tornissa.

Afrikan Markettaa.

Riippapelakkaa.

Ja jätti dahliaa.

 Ja kaikkia näitä tulee kasvamaan minunkin puutarhalla.....