Näin kauniilla ilmalla oli pakko lähteä ajoissa lenkille ja ilma olikin niin kirkas että näköä haittasi...Seuraksemme lähti veljentyttö Meri-Kukka...mentiin taas tutuille peltoteille jossa on hyvä koirien juosta vapaana...paljon oli suksien jälkiä hangella..porukkaa oli aamutuimaan ollut jo hiihtämässä...alkoi pikkasen itseäkin kiinnostaa kaivaa sukset esille huomen aamuksi, harmi kun ei taida olla sopivia monoja olemassa.

Manu rohkeana poikana kokeili ensin kestääkö hanki kövelyä ja kun se sitä kesti uskalsi Meri-Kukka mennä perässä. Me Paven kanssa pysyttäydyttiin tiellä koska me jos oltaisiin humahdettu hangesta läpi, ei meitä olisi kukaan saanut sieltä lumesta ylös...

Hei meitä ainakin kestää....

Jälkien haistelua...

Mikäs kumma tässä tiellä on mennyt...outoja jälkiä...

Hei löysin mun kepin...joku oli heittänyt sen hangelle....

Juomatauko....

Sivuprofiilikuvia...ensin Manu...

ja sitten Pave.