Ollaan yritetty kovasti olla noiden ihmisten apuna kun ne on tehnyt hommia tuolla pihalla...eilen siivottiin  "matonkudeaittaa" (siis siellä oli iso kasa matonkuteita joita toi meidän mamma joskus muka tulee tarvitsemaan), hiirulaiset oli vaan ehtineet ensin penkaamaan niissä laatikoissa ja sehän sapetti kovasti tota mammaa..käytiin sitten yhdessä niitä keriä läpi ja saatiinkin paljon aikaiseksi...vai eikö siltä näytä?

Oltiin polttamassa roskia pellolla ja se savu kävi pikkasen meidän poikien silmiin...meidän piti siirtyä vähän kauemmas pellolle turvaan ja kun ei muuta tekemistä keksitty alettiin painia velipojan kanssa kilpaa...

Tänä aamuna oli maa huurteessa...taitaa se talvi sieltä tulla. Kesäkalusteet vietiin vihdoin ja viimein varastoon ja kun ei meistä pojista kuulemma ollut oikein kantoapua alettiin taas painimaan...täytyyköhän meidän liittyä johonkin painikerhoon kun ollaan niin innokkaita lajin harrastajia.

Päästiin me sitten työpäivän päätteeksi lenkille...oli tosi kiva juosta pitkin peltoteitä...eikä onneksi näkynyt karhujakaan...

Minä poika se kyllä läksin yhtenä iltana lenkillä jonkun otuksen perään...kukaan muu ei sitä nähnyt joten jääköön se salaisuudeksi mikä se oli, mutta kovaa minä sen perässä juoksin ja olin aika kauan pois näkyvistä...Pave-veikka meinasi joutua jo lähtemään etsimään minua kun viivyin kuulemma niin kauan pois...mutta sitten ilmestyinkin sellaisella ryminällä takasin että Mamma ja veikka luuli vähintään hirven tulevan pusikoista....Pave taisi pikkasen pelästyä minua kun lähti juoksemaan karkuun häntä jalkojen välissä (vaikkei se sitä mulle myöntänyt)...mulla olikin sitten noi mun pitkät kintut maitohapoilla lopun iltaa...

Kyllä tossa pikku-veikassa on välillä kestämistä. Miten ihmeessä se keksiikin nuo temput mitä se tekee...oli taas käynyt naapurissa varastamassa niiden polttopuukasasta ison kalikan...niinkun ei meillä olisi navetanvintti polttopuita täynnä. Onneksi se mamma ei ottanut sitä kolmatta koiraa...