13. kesäkuuta...

Aika menee nopeasti ja tuntuu että ei ehdi tänne blogiin mitään kirjoitella. Tai ehkä on väärin sanottu ettei ehdi, ei vaan saa aikaiseksi eli ei viitsi. Monasti olen alkanut jotain tuherrella tänne mutta jotenkin tää vuodatus ei oikein ole pelannut vai onko nää mun tietokoneet kaikki tehneet jonkun lakon...ainakin ton uusimman läppärin hiiri eli nuoli on juuttunut näytön keskelle ja ei liiku siitä mihinkään...surkea kone ollut alun alkaen tai sen jälkeen kun se pikkasen ylikuumeni ja siitä meni ensin akku ja tuntuu että emolevykin alkaa olla sökö. Nyt on turvauduttava tähän vanhempaan läppäriin joka onkin taas pitkästä aikaa ihan näppärä peli...ainakin satakertaa pienempi ja kevyempi käsitellä. Niin kauan hyvä ennen kuin saan tänkin epäkuntoon...

No mitäs sitten on tapahtunut..eipä paljon. Puutarhalla on ollut vilskettä ja sutinaa..kukkia ollaan myyty urakalla vaikka tuntuu että huoneissa on tavaraa vielä paljon jäljellä. Amppelit alkaa olla aika vähissä...yksi jotain ja toinen muuta lajiketta. Ihan hyvä vaikka toisaalta noita amppeleita menisi vielä heinäkuun puolellakin kaupaksi...pitäisi vaan olla enemmän tilaa niitä kasvatella jotta riittäisi hyviä ja terhakoita ns. uuden sadon amppelikukkia myöhemään kaupankäyntiin...Juhannukseen asti kun jaksaa hoitaa ja myydä kukkia niin eiköhän nuo kasvihuoneet ala olemaan jo aika tyhjiä..niinkuin me myyjätkin. Välillä on kyllä hymy hyytyä mutta aina sitä jostain saa voimia taas seuraavaa asiakasta varten ja jaksaa palvella taas tätä...Tavoitteena olisi että viimeistään heinäkuun puoleen väliin mennessä olisi kaikki kukat myyty..ihannehan olisi että juhannusaattona voisi laittaa lapun seinään että puutarha suljettu tältä kesältä mutta se on toiveajattelua...pakko siis vielä jaksaa puurtamista.

Koiruudet voivat ihan hyvin. Pikkupoikakin on nyt sitten saanut rokotukset..käytiin eläinlääkäri Anna-Maijaa morjestamassa viime torstaina ja kylläpäs tota Manua pelotti ihan tosissaan...vapisi vastaanotolla kuin haavanlehti. Oli tietysti jo jonkinmoinen shokki kun joutui yksin auton kyytiin eikä isoveikka ollut yhdessä takakontissa...Onneksi pian alkoi rauhoittumaan kun eläinlääkäri ja vastaanottoapulainen sitä paijaili kovasti...Manu antoi tutkia ihan hyvin käpälät, korvat ym. Jalat ovat kuulemma oikein hyvät ja suorat...no aikamoinen tönkköjalkahan tuo näyttää olevan. On vaan kuulemma liian laiha...tai voisi siis olla pikkasen tuhdimmassa kunnossa. Näyttelyissä tulisi kuulemma heti noottia että poika on liian hoikka...minkäs sille voi että on ikiliikkuja ja läpipaska..mikään ei kajetu vaan kaikki tulee ulos...ei se minusta kyllä miltään laihalta näytä...mutta aletaan nyt antamaan sille "parempaa" sapuskaa ja enemmän. Nää helteet (mitä siis joskus oli) vaan tekee nuo molemmat rontit syömättömäksi..ei ruoka maita muuten kuin illalla viileällä. En mä voi alkaa pakkosyöttämäänkään niitä niin kuin pekingin ankkoja..no eiköhän tuo Manu tosta rotevoidu kun pikkasen aikaa menee..niinhän se toi Pavekin oli tossa samassa iässä ruipelo ja nyt on ihan miehen kokoinen. Parempi kaiketi noille jaloille ettei ole mikään jättivaava (siis painosta) vaikka onkin tota säkäkorkeutta jo 80 cm. Joku mulle sanoi et onko toi jo ylikorkea...mikäs sitten on ylikorkea leoissa kysyn vaan? Onko parempi ettei ton hirmun kanssa edes yritä syksymmällä lähteä näyttelyihin jos se on joku hormoonihirviö joka on kasvanut ylikorkeaksi...no, ei kai sillä nyt edes ole niin väliä...kotikoiraksi on molemmat hauvelit hommattu eikä meillä ole paineita mennä esittelemään itseämme.

Lenkillä ollaan käyty ainakin illalla..muutaman kerran on äitee vienyt koirat päivällä kävelylle ja kummityttö vienyt niitä uimaan. Mutta lähinnä ovat oleilleet tuolla isossa tarhassa...aikaisin aamulla saavat ensin käppäillä vapaana tuolla pihalla mutta sitten joutuvat aidan taakse kun puutarha aukeaa. Tänään olikin illalla tosi kaunis ilma ja lähdettiinkin lenkille ison sillan toiselle puolelle metsään...siellä on kivoja kalliopolkuja ja pojat saavat juosta siellä vapaana. Aikansa kun riehuivat siellä ja kävivät joka suossa ja metsäojassa pulikoimassa olivat kielet ulkona ihan läkähdyksissä...Taisi olla liiankin lämmin niille kun loppumatkan sain vetää niitä perässä...luulisi että toisin päin kun olin tallannut koko päivän ensin kasvihuoneilla ja heti viiden jälkeen läksin viemään koiria lenkille...eli munhan se pitäisi loppu olla. No eihän mulla ole sentään tollasta turkkia päällä...tuntui että oli tuulipuvun takkikin liikaa tällä kelillä. Ulkonahan nuo näkyyvät nyt makaavan kuistilla...hyttyset vaan kiusaavat niitä..nenät on aika möykkyisiä ja ei tuo ötökkäpanta ainakaan niihin tehoa...katotaan pitääkö edes punkit loitolla...ihan keltaiseksi se on ainakin muuttunut...

Karvanlähtö on vielä valtaisaa...Manulta lähtee paakkuina pentukarvaa...aikamoiset takut on myös korvien takana ja niitä ei meinää millään saada selvittyä...saksilla olen napsinut jo päällimäisiä mutta vielä pitäisi saada loput takut auki...eläinlääkäri sanoi että hyvin ne lähtee kun on tuo pohjavilla lähdössä pois..joo, tosi hyvin. Yrittäisi itse repiä niitä kun toinen vinkuu heti jos vähänkin nipistää...Jospa huomenillalla saisi aikaseksi repiä nuo korvantaustat sileiksi...olkoot sitten iho punainen ja koira kärskööt kauneutensa vuoksi...

Koirakavereita ei olla nyt tavattu...olisi pitänyt jo kuukausi sitten tehdä treffit Sissi-koiran kanssa mut on vaan ollut illat niin pitkiä ettei ole todellakaan ehtinyt ja malttanut lähteä ajelemaan kohti kaupunkia. Sorry vaan...kyllä ootte mielessä mut taitaa mennä heinäkuulle ennenkuin treffaillaan. Koirakoulutkin on jäänyt..tiistaisin olisi puoli seitsemän aikaa illalla aina koulutusta mutta lähe siitä mihinkään kun seitsemmän asti on pulju auki...sekin homma siis siirtyy syksymmälle...eikä oikein jaksa aina tupata noita koiria tonne autoon ja ajella autolla edestakaisin kaupunkiin. Koirathan tykkäisi olla kyydissä mutta auto alkaa olla kohta vaihtoa vaille kun nuo rontit pilaavat sen kokonaan...

Yhtenä iltana olin niin reipas että otin ton mun kunnon kameran lenkille mukaan ja napsin kuvia noista pojista. Joku sentään onnistui eikä kaikki ollut taas niitä kuvia missä näkyy vaan peräpää...pitäisi vaan enemmän napsia noita kuvia mutta jostain kumman syystä on olevinaan helpompaa mennä ilman jättikokoista kameraa kainalossa....

Sateet tuovat helpotusta tuohon juomahuoltoon..aina löytyy joku oja mistä löytyy raikasta vettä.