viikon aikana on ollut nyt kaksi lumimyräkkää...viikko sitten torstaina tuli reilu 10 cm märkää lunta ja silloin huomasin kuinka mukava on liukastella pakettiautolla liikenteessä...pienikin mäen nyppylä niin oltiin koirien kanssa autolla jurraamassa eteenpäin eli siis paikallaan muiden edessä. Kylläpä tuli neliveto Volvoani ikävä. Päästiin silloiselta reissulta lähes kotia asti kun auto päätti jäädä postilaatikoiden luo sutimaan ja lähes valumaan ojaan...ei muuta kuin isäukko vetämään traktorilla jotta päästiin 100 metrin päähän kotiin. Taitaa olla pakettiauto nyt sitten tallissa toukokuuhun asti...ollaan jalkamiehiä poikien kanssa...vai onkohan kuskissa vikaa...viime yönä tuli sitten seuraava lumimyräkkä...mahdoton tuuli ollut koko päivän ja vielä jatkuu...lunta ei kamalasti ole tullut mutta mukavasti se vähäinenkin tuolla pöllyää. Iltalenkillä oli "extreme" meininkiä koirien kanssa kun mentiin ensinnäkin liukkaalla ja kapealla maantiellä eteenpäin...autoja väistellessä. Sitten käveltiin vielä kotimatkalla vastatuulta päin ja oli kuin neuloja olisi satanut kasvoihin...Pavehan on sen verran fiksu poika että käveli minun ison takapuolen takana...oli siellä niin hyvässä tuulensuojassa. Eipä nähty muita lenkkeilijöitä...ihme ja kumma. Noin happirikas ilma...

Koirakavereitakin on pojilla käynyt...viikko sitten Sanna kävi morjestamassa meitä Terin ja Bellan kanssa. Ja riemuhan oli rajaton...koirista oli kiva riehua vasta sataneessa lumessa. Käytiin tekemässä pieni metsälenkki ja kyllä nuo meidän rontit oli sen jälkeenkin aika puhki...nukkuivat lopun iltaa aamuun asti...Pitäisi vaan useammin tavata...tekee hyvää Pavelle ja Manulle että näkevät toisia koiria. Ja täytyy sanoa että tuo Sanna on mahdottoman innokas koiraharrastaja...torstaina oli juuri tuo kauhea lumimyräkkä ja ajokeli mitä kurjin...ja silti oli vielä menossa 9 aikaan illalla agility-harjoituksiin Terin kanssa...johan minä siihen aikaan olen nukkumassa.

Huomenna on toiseksi viimeinen kerta siellä entisöintikurssilla...eikä yhtään tuolia ole vielä valmiina...onneksi on suurimmat tai sanoisinko vaikeimmat työt jo opeteltu. Ehkäpä nuo tuolit vielä joskus valmistuu. Nyt on tiedossa pikkasen muuta remonttia...tapetin ja puolipaneelin laittoa keittiöön ja eteisaulaan...yläkerran raput olen jo putsannut vanhasta lakasta ja hionnut ne...vielä kun saisi ne maalattua valkoisiksi...tänään sain tuon vanhan leivinuunin ja huuvan maalattua joten huomenna kun tuo siskolikka tulee auttamaan niin ehkäpä saadaan siihen malliin hommat että perjantaina voisi jo laitella tapettia seinään..saisi jouluksi pikkasen "loistoa" torppaan.

Tänään meillä kävi nokisutari ja pojat osasivat käyttäytyä ihan nätisti...lähtivät sutarin puheiden mukaan kuulemma karkuun kun näkivät "mustan miehen" astuvan autosta ulos....loppujen lopuksi molemmat pojat makasivat sutarin jaloissa kahvipöydässä...Manu uskaltautui kerjäämään namupalojakin pää kainalossa...Tuossa Pavessa alkaa näkymään jo kypsän miehen elkeitä...alkaa pikkuhiljaa rauhoittumaan vaikka lenkillä täytyykin vielä näyttää että hän on kylän kingi...Manulla taas alkaa olemaan niitä ensimmäisiä murkkuiän oireita.. esim. naapurin koiraa täytyy komentaa verkon läpi...ehkäpä siinä on turvallista pöristä kun tietää ettei toinen pääse nappaamaan nenästä. Keskenään nuo pojat nahisteleat tuolla pihalla ja nykyään täytyy Pavelta ottaa panta pois kaulalta kun tuppaa tuo Manu aina vetää sen pois ja näin talvella hukkuisi muuten tuonne lumihankeen...

Ei mutta nyt se on laitettava unten maille jotta jaksaa leikkiä remonttireiskaa huomenna...sitä oikeaa remonttireiskaa kun ei vaan ole vieläkään näkynyt näillä kulmilla..

Muutama kuva koiranelikon tapaamisesta:

Lumipallojen heittelyä...

Kuka saa kopin?

Apua, tuleeko musta puudeli?

Teri ja Bella.