Toivottavasti kukaan ei pidä mua huonona koiranomistajana...No ei me sitten mentykkään Paven kanssa lekuriin. Tapahtui ihme parantuminen. Enää ei valitusta maate mentäessä, kakka normaalia, eikä tunnu anaalirauhaset vaivaavan, juoksu ja riehuminen maittaa. Taisi olla sellainen 48 tunnin sairastuminen...hyvä niin. Katellaan jos alkaa uudestaan valittelemaan niin sitten mennään vastaanotolle. En mä kyllä yhtään ihmettele vaikka nuo jalat sillä olisikin pikkasen jäykät, toi pikkuveikka kyllä juoksuttaa Pavea minkä ehtii ja siinä jalat ovat tiukilla. Ollaan laitettu tassuvoidetta molempien käpäliin kun ovat niin ahavoituneet että ovat karheat kuin santapaperit. Ruoka maittaa molemmille, varmaankin kun joutuvat olemaan tuolla kasvihuoneella kukkahommissa niin ruokahalutkin kasvaa (kokopäivän nälkäkuurilla). Manu tekee siellä niin paljon pahaa kuin kerkeää: kukkaruukut varastetaan ja revitään riekaleiksi, pahvilaatikot silputaan, multasäkit pitäisi saada auki että näkisi mitä ne sisältävät, kukkien taimia syötäisiin mielellään ja kaikenlainen ihmisten työn häirintä on mielekästä...kamala kakara!

Pave sentään osaa käyttäytyä hyvin. Ei ole syönyt yhtäkään kukkienpistokkaiden toimittajaa (=autokuskia). Tänä aamuna Kaukokiidon kuorma-auto pörhälsi pihaan ennenkuin oltiin edes vielä kasvihuoneella (onneksi en ollut enään yöpaidassa). Kiireesti sinne ja koirat edellä katsomaan kuka tuli. Voin vain kuvitella nuoren kuljettajan kauhua kun kaksi jättikokoista koiraa juoksee kohti ja toinen vielä haukkuu kovaäänisesti...Mutta ei hätää! Koirat ensin haistoivat mitä kuormalavalla oli ja sen jälkeen kävivät molemmat morjestamassa kuskia. Ja hengissä selvisi! Pave tuli innokkaasti minua vastaan, "et huomasitko kun osasin käyttäytyä hyvin?" Tottahan toki noin hyvästä käytöksestä namuja sai...Kuljettaja olisi ottanut molemmat koirat kyytiin, olivat kuulemma niin mukavan oloisia. Sanoin että siitä vaan ...

Kasvihuoneella onkin nyt kiirettä. Taimilaatikoita ja -kennoja on pilvin pimein. Kaikenlaisia uusia lajikkeita, hyvä että edes itsekkään tunnistin niitä...Syksyllä sitä on ollut niin innokas tekemään pitkää tilauslistaa että nyt onkin ongelma mihin nuo taimet saa laitettua. Tuntuu että orvokit vievät jo puolet tilasta että mihinkään ei mahdu mitään...No sama laulu joka kevät mutta aina ollaan jotenkin pärjätty. Kunhan nyt saataisiin tuo yksi romahtanut huone korjattua ennen toukokuuta...Aurinko lämmittää huoneita jo mukavasti ja lämpötila nousee reilusti yli 20 asteen ja ensimmäiset pisamat ilmestyi jo heti kasvoille. Kaikenmaailman ötökät jo lentelevät ympäriinsä, ovat ihmeissään että ulkona näkyy olevan lunta mutta kasvihuoneessa on kesä...

Tänään läksin (lue raahauduin) iltalenkille tuossa viiden aikaan koirien kanssa. Mutta vaikka kuinka väsynyt olisit niin ihmeesti sitä piristyy tuolla ulkona. Illalla olikin ilma muuttunut tuuliseksi. Mutta koirat olivat innoissaan kun pääsivät pois työleiriltä ja "vapauteen". Olin pikkasen ilkeä ja pistin pojat juoksemaan auton perässä muutaman sata metriä kun ajettiin peltotiellä, hyvän spurtin saivat...(toivottavasti kukaan ei ilmoita eläinsuojeluun). No en mä kovaa ajanut, siinä puskurin takana ne hölkkäsivät ja ihan innoissan olivat. Sitten parkkeerattiin auto ja jatkettiin yhdessä kävellen. Tänään niillä olikin vauhti päällä ja keppikisaa muistettiin taas ottaa. Kotia lähtö teki vaan vaikeaa kun ei millään päässeet koirat sopuun siitä kumpi hyppää ensin auton taakse kyytiin (Manu ei saa enää istua takapenkillä). Muutamia ärräpäitä tuli kun yritin saada ne jollain konstilla kyytiin. Pavesta oli niin hyviä nuo namut jolla houkuttelin Manua kyytiin että väkisin olisi syönyt ne kaikki. Vuorotellen alas ja ylös meni koirat, mut ei yhtäaikaa. No eihän siinä mennyt kun 10 minuuttia kun sain pojat autoon. Takaluukku kiinni ja äkkiä vaikka kuono olisi välissä....Joskus vaan voi olla niin vaikeaa...

Tässä muutama kuva kännykästä:

Pave pääsi konepäiville...tässä ollaan katselemassa John Deere traktoreita.

Juoksulenkillä tänään...anna se keppi mulle!!!

Niinhän sä luulet...olen vaan sellanen poika että keppiä ei multa kukaan vie...

Mä taidan ottaa vähän "sonee" kun toi veikka riehuu noiden keppien kanssa...

Ai miten niin olen taas ollut penkaamassa multasäkkien luona...mistä sä niin päättelet?