Tänään saatiin vieraita Orimattilasta asti, Tanja ja koiransa Helga, ihan pelkästään netin kautta ollaan tutustuttu. Kiva nähdä "luonnossa" ihmisiä joiden kanssa useinkin vaihtaa kuulumisia netin kautta. Molemmat ollaan hurahdettu ainakin jollain tavalla koiriin ja niiden kanssa puuhasteluun. Tanjalla on sekarotuinen Kerttu ja nyt 5 kk ikäinen Tiibetinmastiffi Helga. Tämänpäiväselle kyläreissulle oli Tanja "uskaltanut" ottaa pikkuisen karvapallero Helgan mukaan. Kerttu kuulemma voi pikkasen olla mustis tosta pikkusiskostaan joten on ehkä parempi kun käyvät vierailulla ensin erikseen.


No Pavehan näytti taas ihanat tapansa. Haukkui, huusi ja ärjyi tarhassaan. Helga kun pikkasen murisi Pavelle eikä ollutkaan ensin niin kiinnostunut tutustumaan tuohon jättiläiseen, niin sehän oli likaa jätkälle. En tiedä haukkuiko vihasena vai vaan hysteerisenä siitä kun ei päästetty heti tutustumaan naamakkain toisen kanssa. No eihän tollanen pentu uskalla lähestyä kun toinen ärjyy kuin leijona verkon takana. Uskallettiin sitten remmin päästä tutustumaan toisiinsa mutta eihän tota Pavea mikään pidätellyt vaan ryntäsi suoraan päätä haistelemaan mikä kumman tuttavuus tää toinen oikein oli. "Onkos tää nyt se Helka-neiti mistä mä olen kuullut puhuttavan?", se tuntu ajattelevan. Pikku hiljaa alkoivat koirat rauhoittumaan ja käyttäytymään kun normaalit hauvelit (paitsi Pave tietysti jonka olisi heti pitänyt saada kaveri leikkimään ja riehumaan kanssaan).

Lähdettiin tekemään pikkuinen lenkki tohon lähimetsään ja Pave oli kokoajan Helgan perässä ja kimpussa, vaikka toinen olisi halunnut pitää pientä välimatkaa tohon ronttiin. Pakko oli laittaa välillä Pave hihnaan jotta matka olisi edes vähän edennyt. Kumma tyyppi. Ei näköjään ikinä aikuistu vaan aina pitäs saada leikkiä ja riehua. Ja vielä kun toi veljentyttö lyöttäytyi mukaan niin sai sitäkin vahtia ettei olisi ollut koirien jaloissa koko ajan. Toivotaan ettei saanut Tanja eikä Helga mitään traumoja ja kammoa reissusta. Aatteli varmaan että kamalaa porukkaa kun koirakin meinaa jyrää pienen hauvelin alleen. Pave on mikä on. Ei sille mitään voi. Iltalenkillä käytiin tänään vilkasemassa Teriä ja Bellaa ja vauhti oli sielläkin taas samanmoista, ensin piti tietysti merkaa kaikki Sannan tuijat ym. pensaat ja puskaat, jotka varmaan viikon päästä alkaa pikkuhiljaa kellastua.

Voihan se olla että leonbergin perusluonteeseen kuuluu toi "kamala" leikkisyys ja riehuminen. Pave on aina tykänyt toisista koirista ja just siitä että se saa painia ja hyppiä niiden kanssa. Onneksi se on alistuvaa sorttia joten eipä ole VIELÄ tähän päivään mennessä alkanut kenenkään koiran kanssa haastamaan riitaa eikä tappelemaan kesken leikin.

Eli vierailu oli meidän puolelta odotettu ja onnistunut. Kivoja ihmisiä on aina mukava tavata, ja ihania karvaisia hauvoja on kiva nähdä ja paijailla. Toivotaan että nähdään toistekin. Ja toivotaan että ainakin Helga toipuu vierailun aiheuttamasta stressistä niin henkisesti kuin fyysisestikin. Pave ainakin makasi tyytyväisenä lopun päivää tarhassa kuorsaten....

Ensi tutustuminen. "Hitsi kun toi toinen on NIIIIIN ISO", aatteelee Helga. Pave on jo käpälä pystyssä tönimässä pikkuista et lähe leikkii mun kanssa.

1243191850_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Pave kiertää Helgaa kun katti kuumaa puuroa. Ja toinen vapisee peloissaan kuin haavan lehti et mitenköhän tää tarina päättyy....

1243191862_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Tässä uskalletaan jo pikkasen kävellä yhdessä. Pave esittelee Helgalle paikkoja ja tuo kahnapää tyttö on Meri-Kukka.

1243191873_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Ja tässä kaverukset jo uskaltautuvat piirileikkiin, Tanjan katselee mitähän tosta seuraa...

1243191883_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Metsälenkillä sai patistaa Pavea kokoajan ettei olisi ollut Helgan kimpussa. Onneksi Helgakin rohkaistui ja tuntui "tykästyvän" Paveen eli huomasi ettei se nyt kummempi poitsu oo, vähän on rajut otteet mutta kyllä sen kanssa nyt toimeen tulee...

1243191896_img-d41d8cd98f00b204e9800998e