Tää meidän blogi on mennyt nyt ihan sekaisin....Edellisestä kirjotuksesta on poistunut nuo eläinkuvat ja kun aattelin sitte poistaa koko kirjotuksen, niin ei se suostunut häipymäänkään...Mikä ihmeen virus tätä vaivaa ...vai enkö mä vaan ymmärrä tätä juttua ollenkaan..Voi tätä tietotekniikan maailmaa..No katsotaan josko noi "tyhjät" kuvat joskus palaavat näkyviin uudelleen vai häipyykö koko sivu niinkuin aattelin...toivotaan että me sentään pysytään koirien kanssa vielä tässä ajassa eikä häivytä kuin tuhka tuuleen....

No mutta päivitystä koirien voinnista:

Manu edelleen luukkaa, ainakin silloin kun muistaa...eniten sen huomaa kun se on nukkunut ja sitten nousee ylös, niin silloin on aika jäykkä jöpökki koko poika. Kipulääkettä ottaa ihan mielellään, söisi tuon Pavenkin pillerit jos vaan saisi...Samanlainen ikiliikkuja ja häslä kuin ennenkin, välillä täytyy pakosti eristää se muusta perheestä että rauhoittuu ja lepäilee vähän aikaa. Eilen illalla sai mukavan yllärin: maukkaan hirvenluun kaluttavaksi. Ja siitä kahden tunnin luun jäyhäämisestä tulikin sitten leukaperät niin kipeiksi, että piti siihenkin vaivaan antaa yöllä kipulääkettä: Poika ei millään rauhoittunu, eikä uni tullut silmään, potki jaloillaan vaan makuuhuoneen patteriin ja piti koko taloa hereillä. Lääkettä kun sai niin johan meni "taju" ja nukkui aamuun asti. Muistetaan seuraavalla kerralla ettei anneta ihan noin kauan sitä luuta jyrsiä...

Vaikka tuo Manu onkin lenkkeilykiellossa, ollaan me tehty extra pieniä reissuja tuolla metikössä....

Pavekin on jättäny tuon takapuolensa hyvin rauhaan. Ei saa enää kutiamiskohtauksia vaan makailee onnellisen oloisena. Kipulääkettä (maukkaita purutabletteja) ei suostu ottamaan, joten "kärsikööt" vaikka eipä se kivuliaalta näytä. Onneksi antibiootit (peräti 6 kpl päivässä) olen saanut annettua jonkun herkun sisällä. Ja käyttänyt tuota pikkuveikkaa pikkasen houkutuslintuna: että Manu syö kaikki lihapullat muuten jos ei Pave äkkiä tule ottamaan. Sitten syötetään vuorotellen toiselle tablettien kera ja toiselle ilman niitä lihapullia. Kyllä tuo Pave pikkasen aavistaa että jotain outoa tässä nyt on mutta ahneus on vielä ainakin voittanut....Pavekin sai hirvenluun tuliaisiksi ja nakerteli sitä tuolla kuistilla eilen illalla. Sen leuoissa ei tuntunut olevan mitään vikaa vaan sai hyvinkin syötyä siitä. Olivat kyllä niin isoja luita että meikäläisen oli sirkkelillä ensin niitä pienittävä....

Tässä kuva eiliseltä lenkiltä, käytiin katsomassa kuinka tuo Kymijoki kuivuu kokonaan, ihan mahdottoman alhaalla on vesi.

Meikäläinen on kahtena päivänä joutunut töihin "yläilmoihin" eli kasvihuoneen kattolistoja korjaamaan. Isäukko rakensi traktorin etunostolaitteisiin "ei niin työsuojelulakien" mukaisen telineen, jonne rohkeasti oli kivuttava. Sitten vaan nostolaitteet niin ylös kuin mahdollista ja meikäläinen maatessa telineellä mahallaan, porakoneella ruuvasin uusia ruuveja paikalleen. Valokuvaa ei kukaan hirvennyt meikäläisestä siitä tilanteesta ottaa (parempi niin) mutta tässä kuva telineestä kuitenkin...ja olihan tuossa ajateltu pikkasen työskentely mukavuuttakin: vanha patja laitettiin tuonne ylös jotta olisi pehmeämpää maata...eilen sitä ei kyllä ollut ja nyt onkin molemmat polvet aivan mustelmilla ja kipeät....

Nyt olisi tarkoitus lähteä ton Paven kanssa tonne kylälle kävelemään. Millään ei kyllä jaksaisi kun on ollut koko päivän jo ulkona. Alkaa mukavasti tää "sisäilma" nukuttamaan. Eräänä iltana kyllä tavattiin raitilla uusi tuttavuus: Peppi-koira, kohta 5 kk vanha lähes puhdas labbis. Tosi vilkas, pelkäsi kyllä Pavea vaikkei Pave paljoa siitä välittänyt. Paha tapa sillä oli hyppiä minun sekä omistajansa päälle, ja kuulemma on kova vetämään hihnassa. Onneksi tuo Pave menee nykyisin nätisti, ei paljon tarvi komennella sitä lenkillä, joskus kyllä tuo sen kuono liimautuu jostain kumman syystä tuonne maahan ja silloin saa meikäläinenkin koko painollaan (joka on siis ainakin tuhat kiloa) vetää sitä peräänsä....No mutta loppujen lopuksi menivät sitten ihan nätisiti siellä lenkillä ja karvatkin sai se Peppi laskeutumaan alas, oli ensin kuin piikkisika....Kutsuinkin Peppiä äippänsä kanssa joskus meille leikkimään Paven ja Manun kanssa, voisi olla aika vilskettä ja menoa....

Käynpäs välillä katsomassa onko tuo mun edellinen kirjoitus häipynyt......Jippii on se!!! Mitä turhaa sitä laittaa pelkkiä englanninkielisiä tekstejä jos ei kuvat suostu näkymään. Parempi kun ei noilla vierailla kielillä ala täällä retustelemaan, huonoa siitä vaan seuraa....

Täytyy vielä kehua että minä paistoin tässä iltapäivällä ensimmäiset joulutortut...kylläpäs olivatkin hyviä. Piimäkakkukin oli leivottava noille karvaisille lapsille: se on molempien SUURINTA herkkua. "Emoonsa" ovat tulleet...

SE ON NÄKÖJÄÄN TAAS PERJANTAI....JOTEN HAUSKAA VIIKONLOPPUA KAIKILLE!!!