Joulu on ihmeiden aikaa...nimittäin juuri äsken hain Vihtori-kissan kotiin. Laitoin tolppailmoituksia tohon lähinaapureiden postilaatikoiden luo ja heti tärppäsi...kissa oli liikkunut useamman päivän parin naapurin pihapiirissä. Ette arvaa onko minun joulu pelastettu...olin sata varma että Vihtoria ei enää tässä torpassa näy..ainakaan elävänä. 2 viikkoa oli kissa parka tuolla ulkona pakkasessa..naapurin isäntä oli sitä yrittänyt ruokka...Sain mairiteltua sen naapurin verstaan ylisiltä ja sieltähän se kissa sitten jonkin ajan kuluttua ilmaantui ja astui suoraan kantokoppaansa...huuto oli automatkalla kova mutta se oli pieni kärsimys mitä kissaparka olisi joulun 30 asteen pakkasessa saanut kokea...laihtunut kolli on ja aika likainen...mutta kovasti puhelias ja hellyyden kipeä. Eli joskus on onnelisiakin loppuja...

Päivän kuva: Onneksi pääsin jouluksi kotiin...