Käytiin Paveliinin kanssa yhtenä iltana lenkillä metsässä missä ollaan varmaan oltu vaan kerran aiemmin yhdessä tallustelemassa. Ennen kävin siellä useinkin sienessä ja marjassa, mutta nykyään mulla on tuo kauhea karhu- ja susipelko, enemmän kuitenkin edellä mainittu joten en paljon siellä ole enää liikkunut. Nää metiköt kuitenkin on sen verran syrjässä että siellä voisi ihan hyvin kohdata jonkun kamalan ison otson. Nyt kun Pave on jo noin iso poika, niin aattelin että kyllä se nyt yhen tai parikin karhua uskaltaa jahtaa pois, ja rohkeasti lähdimme kävelemään metsäpolkuja.

No eipä mennyt aikaakaan kun tulimme kohtaan missä oli joku ISO otus repinyut sammalta, että ne olivat lentäneet parin metrin alueella. No paniikki alkoi heti iskeä minuun ja aloin katselemaan ympärilleni että mistä se otus mun kimppuun hyökkää. Ja etsin tietysti suuria käpälän jälkiä paikan päällä. No niitähän ei löytynyt, vaan löysin jonkun tennarin ja ihan pienet koiran käpälän jäjet. Voi sitä helpotusta...

 Tässä Pave tutkii mikä ihme on myllännyt sammaleet pitkin tietä....

Ennen "pienenä" tyttönä kävimme porukalla samaisen metsikön lähellä hiekkamontussa uimassa, ja tiesin että kun Pave sen lammikon näkee se juoksee saman tien sinne. No niinhän siinä kävi vaikka kuinka kielsin. On nimittäin nykään yksityisaluetta ja mökkikin näkyi olevan siinä rannalla. Onneksi ei siellä näkynyt ketään, joten aattelin käyttää "oman käden oikeutta" ja annoin pojan käydä juomassa lammen rannalla sekä tietysti sen piti päästä vähän kahlaamaan veteen. Tuskinpa se mökki nyt kauhean ahkerassa käytössä on kun oli pikkasen ränsistyneen näköinen ja vesikin oli muuttunut ihmeen vihreäksi siitä kun me kakarana siinä pulikoitiin.

Pave pakenee "rikospaikalta" eli pikakastelu lammikossa ja äkkiä karkuun...

Tässä vielä yksi lähikuva Pavesta.                             

Ja tämmösiä yllätyksiä löytyy aamulla minun pedistä kun herään. Kutsumattomia vieraita on yön aikana ilmestynyt peiton alle....