Ja onneksi hengissä vaikkakin pikkaisen jalkavaivaisena. Epäilys on suuri että on tapellut toisen kissan (joka varmasti on meidän toinen kolli Pesonen) ja saanut joko purema-  tai raapimahaavan oikeaan takajalkaan. Jalka on aika turvoksissa ja siinä on reikä joka vuotaa visvaa. Hain eläinlääkäriltä siihen antibiootit ja toivottavasti vamma menee sillä ohi.

Kissaa etsittiin melkein viikon ajan muttei antanut itsestään mitään havaintoa ennenkuin tänään aamupäivällä. Läksin etsimään sitä naapurin hevostallilta ja juuri kun olin naapurin puheilla, alkoi kuulua maukumista. Tunnistin äänestä heti että Vihtorihan siellä maukuu. Sain kissan kiinni ja läksin kantamaan sitä maantielle päin. Yritti rimpuilla sylistä ja huusi kovaa koska kipu jalassa oli varmaan hirmuinen.

Maantiellä meidät yllätti ystäväni Sanna kahden koiransa kanssa. Valkkari Bella ja bastardi Terihän ne sieltä tulivat. Ja voi sitä ulvomista kun Teri huomasi kissan. Siinähän oiva jahtauskohde. Sannalla oli työ pitää Teri aisoissa ja Bella ihmetteli vieressä korvat pystyssä. En kerennyt paljon sanoa mistä oli kyse, huusin vaan et kissa ollut viikon kadoksissa mut nyt löytyi ja kipeä on. Terin ääni kuului vielä pitkän matkan päästä. Moni ajokoira olis kateellinen sen "jäljestysäänestä".

Soitin apuvoimia kotoa et toisivat kissakopan mutta sillä reissulla ei me kissaa saatu vielä kiinni. Vaikka kuinka yritettiin mairitella niin häippäsi takasin hevostalleille piiloon. Ajattelin että rauhoittukoot vähän aikaa niin tulen kohta takaisin. Lähdinkin tunnin päästä uudestaan yrittämään kissan hakua, ja kun kutsuin sitä aikani niin tulikin navetanvintistä ja käveli itse nätisti kuljetuskoppaansa. Oli tullut varmaan kylmässä tallissa siihen johtopäätökseen et kyllä kotona on mukavampi toipua.

Nyt makaa omassa lempituolissaan. Ruoka maistui jo vähän ja sain lääkkeenkin tungettua sille. Katsotaan miten jalka alkaa parantua, vai pitääkö viedä näytille lekurille. Tuskin vähään aikaan lähtee ulos seikkailemaan. Tässä kuva toipilaasta, kipeä jalka näkyvissä.