ja niin se vuosi taas vaihtui...suuremmin juhlimatta. Uutiset koskien Tavaratalo Sellon tapahtuimia varmasti laittoivat monen ajattelemaan maailman pahuutta ja julmuutta. Vaikka tapaus onkin yksittäinen käy mielessä että mihin tämä maailma on menossa. Osanottomme...

Koirien kanssa olin illalla aika myöhään ulkona jotta olisivat kuulleet noita "sodan ääniä". Paljon ei noita oikeita ilotulitteita taivaalla näkynyt kun illan aikana ilma meni sumuiseksi. Kuun osittaisen pimennyksen juuri pystyi näkemään mutta mitään erikoisia värejä en kyllä siinä nähnyt...

Manu ei välittänyt noista tykinpamauksista mitään...juoksi villinä edes takaisin lumessa ja oli samanlainen kuin muulloinkin. Pave taas aikansa kuunteli rauhallisesti noita pommien ääniä mutta päätti että sisällä taitaa kuitenkin olla mukavampaa, joten kävin laskemassa sen tupaan kun jäätiin vielä ton pikkuipanan kanssa ulos ottamaan valokuvia. Meidän talo on aika korkeiden puiden ympäröimänä joten naapurin raketit jäi suurimmalta osalta näkemättä, pieniä värivaloja saattoi välillä näkyä latvojen yllä. Pakkasta oli mukavat 15 astetta joten eipä sitä mielellään tuolla ulkona värjötellyt, Manukin oli puolen tunnin jälkeen valmis lähtemään lämmittelemään.

Eihän me mitään raketteja tarvittu kun meillä on tossa puussa erikoiset "rakettivalot"...

Eilen tehtiin lenkki tossa meidän pellolla ja kierrettiin moottorikelkkarataa pitkin kohti rantatietä...mutta Pavelle oli ylitsepääsemätön tämä silta joten jouduimme kääntymään koko konkkaronkka ympäri ja tarpomaan lumessa samoja jälkiä kohti kotia...Manu uskalsi hyvin mennä sillasta yli, useampaankin kertaan mutta voi tota arkajalkaa...vaikka kuinka houkuteltiin namulla ym. niin poika vinkui ja haukkui vaikka tosta keskeltä se olisi hyvin päässyt tulemaan....(muistuu mieleen että viime talvena kävi ihan sama temppu). No hikilenkki teki hyvää...

Pihalle on kasattu traktroilla isoja lumikasoja ja siellähän on mukava leikkiä yhdessä...

Tänä aamuna näytti lämpömittari taas pakkasta reilut - 15 astetta, joten ei muuta kuin untuvatakki päälle ja karvahattu päähän ja koiria viemään lenkille. Tonne pellolle on aurattu meille semmoinen pieni kierros jota pitkin on noiden koirien mukava juosta vapaana. Manu kiusaa nykyään tota isoveikkaa vetämällä sitä hännästä ja sehän aiheuttaa aikamoista suukopua poikien kesken....

Mutta kohti uutta vuotta 2010 on hyvä jatkaa sovussa; jos jotain viime vuodesta nuo koirat oppivat niin sen että pitkävihaisuus ei kuulu niiden luonteeseen...