Sillä Manu lähtee ensimmäisiin Mätsäreihin Kotkaan...tänään täytyy vihdoinkin käydä hommaamassa sille tuo näyttelypanta ja hihna...viime tippaan jää kaikki hankinnat mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan. Ollaan harjoiteltu juoksua tuolla lenkillä ja ainakin se alkaa sujumaan tolta Manulta ihan mukavasti, ei siis häntä nouse ylös, sitä kun tuo Ronjan äippä Katja neuvoi välttämään. Hampaiden katsomista ei olla ehditty paljon tehdä mutta toivotaan että poika avaa suunsa paremmin kuin harkoissa ja nyt pestään aamulla myös nuo hampaat...Pave poika jää huomenna kotiin, saa nähdä mitä se tykkää kun velipoika hyppääkin pakettiautoon eikä se pääse mukaan...no eiköhän se nyt muutaman tunnin tule toimeen ilman veikkapoikaa...

Lenkillä ollaan käyty ahkerasti...yhtenä päivänä meinasi tulla uskonpuute tuolla kelkkaradalla kun mentiin ranta rataa pitkin ja jostain kumman syystä meitä kolmea upotti ihan kauheasti siellä lumessa...400 metriä mentiin niin että joka toinen askel oli metrin syvyydessä ja toinen hätäsesti pysyi lumen päällä...arvatkaa tuliko äitiä ikävä tai ketä tahansa...silloin toivoin että tulisi nyt edes yksi moottorikelkkailija joka pelastaisi minut pulasta...toisaalta toivoin ettei vaan tulisi ettei näkisi minua mönkäävän pylly pystyssä lumihangessa..

No päästiin me sitten sieltä vihdoin ja viimein...olin niin hiestä märkä kuin olisin suihkussa käynyt...no siinä tää ikuinen laihduttaja kulutti 10000000 kilokaloria...harmi kun ei tuo vaaka vaan ymmärrä sitä näyttää mulle...Pojatkin oli lopun matkaa aika hiljaisia...taisi niidenkin jalkalihakset olla aika maitohapoilla...pikkuveikka meinasi luovuttaa jo puolessa välin matkaa mutta Pave sisukkaasti jaksoi pohlata ja välillä joutui vielä vetämään minua ylös lumesta...Nyt ei kyllä mennä mihinkään lumihankeen ennenkuin on varmasti niin paljon pakkasta että kestää meidän painon tuo hanki...

Valokuvia on tullut otettua tosi huonosti...vaikka ihanasti tuo aurinko nytkin paistaisi että parempi olisi lähteä lenkille ja ottaa kamera mukaan...tänään voisi pitää jonkinmoisen vapaapäivän tuolta kasvihuoneelta kun eilen sain kaikki kukat kasteltua ja nyt ne pärjäävät kyllä yhden päivän ilman minuakin...

Tässä pari huonoa otosta pojista toissa päiväiseltä lenkiltä...

Tässä on vielä kaikki hyvin..ei tiedetä sitä että joudutaan möyrimään lumessa hiki päässä...

Ja tässä tuli pelastus...vihdoinkin päästiin pois pehmeästä lumesta...ja Manu poika on ihan loppu...

Pave syö lunta suurimpaan janoon...

 

                         LOPUKSI VIELÄ SYNTYMÄPÄIVÄONNITTELUT

                        TÄNÄÄN 101-VUOTTA TÄYTTÄVÄLLE MUMMULLE!