Tänään oli koirakaksikko taas vauhdissa. Saavat välillä noita ihme hepulikohtauksia jolloin ovat toistensa kimpussa koko ajan. Välillä saa ihan tosissaan repiä niitä irti toisistaan. Kauhulla odotan kun tuo Manu tuosta kasvaa, että millaisen vastuksen se oikein sitten antaa tuolle Pavelle. Eihän ne toisiaan satuta vaikka ulkopuolisen silmin on tuo meno välillä kamalaa katottavaa, vai mitä?

Tuijotuskipailu. Kenen hermo ensin pettää...

Älä jätkä luule et mä sua pelkään...

Näykkäsenkö sua kankusta?

Vai jos haukkaisi vähän kylkipaistia?

Älä Pave viitti, etsä muista et mä kutian sieltä kyljestä...

Apua, ei saa oikeesti kutittaa tai mä pissin kohta "housuihini"...

(Manun hysteeristä "naurua").

(jatkuu edelleen....)

Sitten Manu sai jostain kerättyä voimia ja pääsi irti Paven painiotteesta...(en tiedä millainen vaikutus sillä oli, että tuo äitee huusi kokoajan kovaa Pavelle, että päästä se Manu irti).

Uusinta hyökkäys...

Iiiiik, taas se tulee...

mutta niin saapui erotuomarikin haravan kanssa ja "leikki" loppu siihen...tylsiä ihmisiä asuu meillä....