Jee, pakkasta - 15 astetta aamulla. Ei ainakaan kura loisku koirien käpälien alla. Mutta kyllä nuo leot näköjään tykkää pakkaskeleistä. Ulkona ollaan oltu ihan "normaalisti", eli sisälle ei meinaa saada "kirveelläkään". Mutta kaiketi nuo karvaturilaat pärjää paremmin kylmässä kuin ihmiset. Tänään tehtiin jo valoisan aikana kaksi lenkkiä. Aamulla käytiin tossa takamettässä ihmettelemässä ketun ja pupujussin jälkiä. Sitten pidettiin neljän tunnin tauko jonka aikana sain vihdoin viimein laitettua kukkapistokas tilaukset eteenpäin. Taas oli vaikeuksia päättää mitä lajeja ja lajikkeita tilaa. Olisi niin paljon kaikenlaisia kukkia mitä haluaisi kasvattaa mutta kun nuo kasvihuonetilat ovat pikkasen rajalliset. Mutta silti taitaa tuo lajikelista olla taas pidempi kuin koskaan aiemmin, eli mopo karkasi pikkasen käsistä.....Joulukortit on tänään postitettu jotta ehtivät ajoissa perille; viime tippaan jää sekin homma aina vaikka kortit ja postimerkit on hommattu jo aikoja sitten. Tuo laiskuus on paheeni...

Koirat voivat hyvin. Pavellakin oli lopputarkastus niistä anaalirauhasista viime torstaina ja poika on nyt sitten terve, ainakin toistaiseksi. Suuri mahdollisuus on että tuo vaiva uusii mutta murehditaan sitä sitten. Alkoi tuo antibioottien syöttäminen olla jo aika hankalaa, kun ei millään meinannut tabletit mennä alas. Ei vaikka olisi kurkkuun tunkenut, aina se pilleri jostain huulten välistä tippui lattialle. Ja Pavekin tuli jo vainoharhaiseksi joka namupalasta; varmana siitä, että niissä on lääke piilotettuna, mikään ei tuntunut enää sille kelpaavan. Mutta onneksi se on nyt ohi...

Manu on sama sählä, varas ja pahantekijä kuin ennenkin. Puukorista häipyy kuistilta klapit vähitellen, ja niitä löytyy pitkin pihaa sieltä täältä. Lauantaisiivouksen aikana oli napannut kaiteilta maton tuulettumasta, onneksi ei ehtinyt pahemmin sitä jyrsiä. Jouluvalot on saaneet olla onneksi rauhassa, mutta on niiden johtojen kanssa tehtykin töitä että ovat tarpeeksi korkealla. Häipyy pihalta välillä teille tietämättömille, ja tulee pöllähtäneen näköisenä jostain nurkan takaa. Taitaa olla joko pupu- tai kettutyttö kierroksessa...Nyt alkaa vähitellen jo muistuttaa enemmän leonberginkoiraa kuin vasikkaa. Lihaa on tullut ympärille eikä ole enää pelkkää luuta, nahkaa ja pitkiä kinttuja. Kunto sillä on sata kertaa parempi kuin isoveikalla, jaksaa lenkilläkin juosta ja hyppiä kokoajan, keppi suunpielessä roikkuen tietenkin. Maantiellä kun mennään niin keräilee tupakka-askeja tiensivuista kokoajan; täytyy aina muistuttaa että tupakointi on vaarallista eikä noin pieni poika saa vielä punaista norttia alkaa vetämään. Oikea roskis dyykkari koko jätkä, täytyisiköhän siitä kouluttaa roskienkerääjäkoira....

Lunta ei täällä etelässä ole kuin viitisen senttiä, sen verran että peittää onneksi juuri nuo roskat tiensivuilla. Ja pimeys on onneksi väistynyt, nyt näkee olla ulkona vielä myöhäänkin. Tänään onkin päivän lenkit tehty joten koirat saavat temmeltää iltasella tuolla pihalla, painiharrastushan se niiden urheilulaji onkin...

Uskalletaankohan me mennä tonne? Jos siellä kuitenkin on niitä susia mitä kuulemma kylällä on nähty...hui kun pelottaa. Mee sä Manu ensin, mä tuun sitte perässä....ehkä...

Yy, kaa, koo, hyppy...aika hyvä ajoitus sul veikka...

Mä oon viel niin pieni poika et mä en kuulemma saa polttaa tupakkii, mä tyydyn sitte näihi leikkisikareihin...nää on havannalaisii...köh,köh.

Hei eiks tota veikkaa vois palauttaa tai ainakin pistää johonkin sisäoppilaitokseen..sen juttuja ei aina jaksais...

Pieni painiottelu silloin tällöin puhdistaa kummasti ilmapiiriä...