Hevoskuiskaajan ura alkaa olla kohta menneen talven lumia...eipä ole poika onneksi saanut enään sellaisia kohtauksia kuin viime viikolla...ollaan me heppojen ohi menty mutta kuri on ollut nyt niin kova että toi jästipää Manukin on vähitellen oppinut ettei kannata niskotella mulle...no välillä se on kyllä pikkasen yrittänyt irtautua otteesta mutta olenkin nykyään valppaana...turha yrittää hyppiä mun silmille.

Mutta eipä meillä nuo käytösongelmat loppuneet tuohon....pojilla on nyt hormoonit niin sekaisin että niitä ei enää voi iltaisin pitää syömisen jälkeen kahdestaan ulkona...on nimittäin semmoiset "painiotteet" että pois alta...Pavella on alkanut lähtölaskenta sen pallien kanssa...jospa tilanne rauhoittuisi kun siltä napsastaisiin pallukat pois...jotain ainakin täytyy tehdä...Pitää kysyä eläinlääkäriltä mikä voisi auttaa tilanteeseen...hormoonipiikkikö vai mikä? Ei tollasta menoa voi katsella kun toisiaan nylkyttävät minkä ehtivät....vai pitääkö niille hommata tyttöystävä...

Lenkillä ollaan käyty ahkerasti....tänäänkin tehtiin pitkä lenkki ja ai kun olikin ihana ilma kävellä aurattuja peltoteitä pitkin..kiitos vaan naapurin isänälle joka pitää mökillensä tien auki jota pitkin me sitten poikien kanssa käppäillään...tänään tultiin moottorikelkka rataa pitkin kotia päin että saatiin samalla pikkasen kasvatettua lihaskuntoa pehmeässä lumessa...oltiin kaikki kolme kyllä tuon puolentoista tunnin lenkin jälkeen aika väsyneitä....

Meikäläinen on käynyt hiihtämässäkin...viikonloppuna peräti kaksi kertaa...kuinkahan kauan siitä on kun viimeeksi olen suksia kokeillut...lauantaina oli hyvät ladut kun sivakoitiin kummitytön kanssa...rankkaa oli ja hiki tuli. Eilen läksin sitten yksin ja auta armias kun olivatkin ladut ajamatta ja paikkapaikoin oli tuuli pöllytänyt puolimetriä lunta laduille..yritin etsiä missä kummassa se latu meni mutta oli kuin olisin hiihtänyt ojan pohjassa....jos olisin kaatunut sinne pehmeään lumeen niin olisin varmasti siellä vielä....Katotaan jäikö viimeiseksi hiihdoksi tänä talvena vai vieläkö tuota uskaltaa lähteä kokeilemaan sivakointia...

Tässä ollaan naapurin mökkitiellä...pojilla on aina puolessa välissä matkaa evästauko....muutama namu pitää saada ennenkuin käännytään takaisin kotia päin...sitten taas jaksaa mennä...

Taustalla näkyy Kymi-joki joka on paikkapaikoin sulana...vesi on kyllä hyytänytkin jäälle....onneksi nuo pojat eivät yritäkkään mennä jäälle päin....Pavellahan on huonoja kokemuksia jäihin tippumisesta...

Lauantaina olisi tiedossa Leolenkki ja jos keli sallii pakettiautolla ajamista aattelin lähteä ton Manun kanssa kattomaan koirakavereita...Parempi varmaan mennä yhden koiran kanssa kun ei aina tiedä millä päällä nuo jätkät ovat...alkavat vielä isottelemaan noille kaupunkilaiskoirille...