Lauantain aamulenkillä oli koirilla kirittäjänä Meri-Kukka, ikää 5v. Ja vauhtia riitti...

Sunnuntaina lähdettiin katsomaan taas heppoja (oltiin edellisenä iltanakin) ja muistin ottaa tällä kertaa myös kuivia leipiä niille tuliaisiksi, mutta oli nähtävästi kylmä yllättänyt hevoset ja ne olikin jo viety laitumelta pois..

Missä hepat?

Koirat uskalsivat mennä laitumelle kävelemään kun huomasivat että oli hepat häipyneet...

Hei mitäs täällä on, tätä täytyy tutkia paremmin...

Nythän mä löydön tein, tää ainakin tuoksuu tosi hyvälle...miltähän toi maistuu?

NAM! Siis tää on oikeesti tosi maistuvaa, mitä tää voi olla? Tää herkku vie ihan kielen mennessään...tiedätsä Pave?

Yäk! Sehän on hevosen kakkaa. Nyt mä häivyn, ja muista ettet tuu pussailemaan mua tänään...

Maanantaina olimme Paven kanssa kahdestaan lenkillä ja kiersimme pikkasen eri reittiä kuin yleensä...

Lähtiskö soutelemaan?

Mihinköhän tää tie vie, uskaltaakohan sinne mennä?

Synkän metsän jälkeen päädyttiin aurinkoiselle pellolle jonka reunoilla näkee jo pikkasen ruskan värejä...

Lenkillä tulee hiki ja jano, ja mikäs sen parempi janon sammuttaja on kuin "raikas lähdevesi"..

Kiva reissu!