Eli tälläisia fiiliksiä tulee välillä mieleen, kun taas rystään lenkkivaatteet päälle ja toinen läähättää naaman edessä kieli ulkona. "Äkkiä nyt päälle, kaikki muut koirat on jo kohta käyneet lenkillä ja mä en nää KETÄÄN!!!!",  tuntuu tuo karvanaama sanovan.  Mä vastaan: "et hyvähän sun on siinä varttua kun ei sun tarvi kun seisoa siinä kun herralle puetaan valjaatkin ylle".  Onneksi se ei oikeastaan ole kuin iltaisin malttamaton kun tietää että silloin voisi olla hyvät saumat tavata koirakaverinsa Aksu.

Sitten kun päästään lähtemään lenkille niin voi sitä kitkuttelua kun pitäs mennä reippaasti eteenpäin. Aina saa olla varttumassa koiraa, kun jäbä löytää toinen toistaan aromikkaampia hajuja.  Silloin ei ole kyllä yhtään kiirus mihinkään. Laskin tässä yhtenä iltana et mulla meni eräänäkin päivänä yhteensä viisi tuntia pelkästään koiran kanssa lenkkeilemiseen. Alkaavat naapurit varmaankin jo kattoa vähän pitkään meitä et taaskos ne mennä tallustelee tuolla tiellä. Onneksi joskus mennään autolla vähän pidemmälle ja sieltä lähetään sitte vasta kävelemään metsään,  ettei naapurit pysty ihan kaikesta lenkkeilystä pitämään lukua. No nyt mulla on vielä hyvää aikaa ulkoillakin koiran kanssa ennen kun alkaa kasvihuoneella kevät kiireet.

Tänään käytiin aamupäivällä tuommonen puolentoista tunnin kierros tuolla moottorikelkkaradalla. Nyt kun ei ole lunta, on siellä hyvä koiran kanssa kävellä, kun ei ole pelkoa et tulisi kelkkoja vastaan. Eipä siellä näkynyt kyllä ketään muutakaan. Tää on päivisin kyllä niin hiljainen kylä et välillä tuntuu et me Paven kanssa ollaan ainoat elolliset olennot täällä. No eipä kukaan häiritse meidän menoakaan sitten.

Joku varmaan "koiraihmisistä" ajattelee et miksiköhän mä olen ottanut koiran jos on niin vaikeaa mennä sen kanssa lenkille. No en mä sanois et vaikeaa mut jotenkin tuntuu et ei oikein saa mitään aikaseksi kun täytyy aina miettiä koska pitää koiraa viedä ulos ym. Meillä kun oli Musti-koira vielä hengissä ja siinä kunnossa et se pystyi mun kanssa lenkkeilemään, riitti sille yksi kunnon reissu tuolla kylällä. Se kun oli niin fiksu et se lenkkeili tuossa lähimetsässä aina välillä yksin ja hiippaili tuossa pihassa siellä täällä. Pavea mä en voi pitää pihalla irrallaan kun pahalainen tunnetusti karkaa. Ensi kesänä on kyllä aikomus aidata sillä suurehko alue et se voi oleskella pihalla vapaana, ei tarvis sitä tarhaan vangita.

Ja sit jos mun toiveeni toteutuu et hommaan sille koirakaverin, niin olisi mukavampi kahden hauvelin juoksennella vähän isommalla alueella. Joo mun haaveeni olis toinen leonberginkoira. Mutta nyt kaikki viisaat koiraihmiset, sanokaa mulle et kumpi on parempi kaveri Pavelle, uros vai narttu. Pentukoira olisi kuitenkin ajatuksena. Olisi nimittäin ollut 2-vuotias leonberginkoira narttu myytävänä, mut tuli sellanen olo et jos ton ikäset ei sopeudukkaan hyvin toisiinsa niin mitäs sitten. Ja jos tulisi vaikka vahinkopentuja, olisi vielä kohta 101 leoa pihassa...

Laittakaa mulle kommenttia et miten teillä on koirat tulleet toimeen kun on saapunut uusi tulokas uroskoiran kaveriksi. Kiitos tiedoista etukäteen.

Nyt tässä kevään aikana katellaan leokenneleitä läpi ja odotellaan et pentue syntyi niin että niiden luovutus olisi aikasintaan heinäkuussa tai sitten myöhemmin. Nimittäin touko-kesäkuu menee mulla touhutessa tuolla puutarhalla kellon ympäri ja hyvä että ehtii Pavea hoitamaan ja lenkkeilyttämään. Silloin mennään taas koiran kanssa kymmenen aikaan illalla pitkin kylän raittia, kyllähän sitä vielä kuumassa kasvihuoneessa vietetyn kahdentoistatunnin jälkeen jaksaa lenkille lähteä. Kunhan muistaa ettei riisu kenkiä siinä välissä, niitä et nimittäin takasin jalkaan saa ...

Tässä muutama kuva Pavesta joita olen ottanut lähipäivien aikana.

Tässä ollaan siskolla kylässä. Ja tottakai pitää Paven tarkastaa olisiko sille mitään herkkuja tarjolla. Siskoni on tunnetusti siivousfriikki,  joten olen varma et kun meidän auto starttasi pihalla, niin lähti sisällä imuri käyntiin ja koiran karvat saivat kyytiä.

Tässä ihmetellään lumetonta Kotkan asuinaluetta.

Tässä tämän päiväiseltä metsälenkiltä.