No ei me sittenkään lähdetty sinne leolenkille lauantaina...molemmat pojat olivat vielä mahavaivaisia enkä viittinyt lähteä "tartuttamaan" mitään pöpöä muihin koiriin...ja musta on tullut jotenkin säikky et mä en viitti ajella pahemmin tolla pakettiautolla tuolla liukkailla teillä...etenkään koirat kyydissä. Ja vaikka toi yhteislenkki olisi kuinka hauska kokemus niin täältä maalta kun sinne lähtee pitää varata vähintään se 3 tuntia aikaa...ja lauantai päivänä kun on kaikkea muuta tekemistä...sain käytyä ruokakaupassa sekä, ihme ja kumma, siivottua...

Tehtiin sitten lauantaisiivon jälkeen oma leolenkki tutuilla peltoteillä ja siten pääsivät molemmat koirat yhdessä käppäilemään...niillä olisi ollut morsiankin saatavilla: muutaman kymmenen metrin päässä tuli vastaan karjalankarhukoira mutta kun sattumalta oli juuri juoksussa ei uskallettu päästää näitä sulhasehdokkaita vapaaksi ettei olisi tullut "ei toivottua perheenlisäystä"...no seuraavalla kerralla sitten tiedän että tuo koira onkin narttu eikä uros kuten olen luullut, niin uskallan päästää pojat tutustumaan siihen jos vaan toisen koiran omistaja antaa luvan....

Jos eilinen lenkki oli rentouttava ja mukava ei sitä tämän illan lenkki ollut...jostain kumman syystä (no huonosti opetettu koirat) noiden kahden kanssa ei voi kohdata enään muita koiria tuolla maantiellä...halu olisi kova mennä moikkaamaan ja veto eteenpäin on ihan mahdoton...vaikka meikäläinen ei ole sieltä pienimmästä päästä niin ei noita rontteja meinaa millään jaksaa pitää vaan melkein pakko on antaa niiden mennä hihnat perässä....jos en olisi niin sisukas ja paha luonteeltani, niin olisin päästänyt nuo koirat vapaaksi...mutta nyt kun näin että joku tulee kahden "puudelin" kanssa vastaan "siirsin" eli vedin nahkoineen nuo omat koirat sivutielle pikkasen syrjään...kyllä ne vielä liikkui vaikka tiukkaa teki...tuon episodin jälkeen olinkin taas hermoraunio ja lenkin ilmapiiri oli pilalla....alkaa olla nyt hyvät neuvot tarpeen...koirakoulussa on ihan eriasia tehdä ohitusharjoituksia kun siellä on pitkä rivi koiria...täällä maalla kun noita muita nelijalkaisia näkee niin harvoin ettei Manu ja Pave oikein tiedä miten niihin suhtautua...täytyy varmaan ottaa yhteyttä johonkin ongelmakoira kouluttajaan...tulisikohan se Ceasar Milan yksityislennolla pikapikaa Suomeen...tuskinpa saisi noita meidän poikia kuriin..niin pieni mies lentäisi noiden kahden perässä kuin leija...No jos taas jotain positiivista tuosta tarinasta pitää löytää niin syke nousi mulla siinä niin korkealle että vastasi varmaan samaa kuin olisi juossut 10 kilometriä..eli näin elämäntaparemonttia läpikäyvälle oikein hieno juttu...

Aamulenkki oli meillä oikein sopuisa ja mukava...pohlattiin peltoa pitkin niin kauas että päästiin taas tuonne moottorikelkkaradalle...siellä olikin oikein hyvä käppäillä kun oli pientä pakkasta ja pohja oli vähemmän upottavaa... tehtiin tuo reitti vielä molemmin päin eli ei tultu tietä pitkin takaisin joka olisi passannut varmasti noille laiskimuskoirille vaan yritettiin nostaa kuntoa ja tepasteltiin taas rataa pitkin sillä seuraamuksella että nyt on mulla pohkeet jumissa ja koirilla takajalat jäykkinä...eli hierontaa tarvisi meikäläinen ja koirat ja mulla on sellainen tunne että huomenna joudun noita poikia hieromaankin..saa nähdä vaan hierooko ne vastavuoroisesti mua...tuskinpa...

Katotaan miten nää meidän lenkkeilyt jatkuu...musta alkaa kohta tulla sellainen erakko et menen vaan tuolla peltoteillä ja välttelen muita koirakoita...ärsyttää noiden käytös ja etenkin tuo Manu on semmonen poika ettei tunnu uskovan mitään...murkkuikä pahimmillaan ja yrittää kokoajan ottaa valtaa minulta...jos sen käytös ei ala muuttua ei sitä mihinkään näyttelyihin voi viedä...johan se pistää siellä sellaisen shown päälle että saadan porttikielto lopuksi iäksi ja niin saa  handlerikin...eli muista Sanna minkä riskin otat jos meinaat esitellä tuota poikaa siellä Haminassa...siihen voi tyyssää meidän molempien pääsy mihinkään koiranäyttelyihin...eli alappas tulla äkkiä opettamaan tota poikaa hyville tavoille tai ainakin tavoille miten näyttelyissä ollaan...

Tällä tavalla menee hyvin...ei ristin sielua näkyvissä eikä etenkään muita koiria....