Blogin kuvatila meinasi loppua väkisin, joten olin pikkasen "pakotettu" antamaan sivuillani tilaa mainokselle. No, eipä se varmaan kauheesti häiritse tuolla sivun alareunassa ja sainhan 30 % lisää kuvatilaa kansioihin.

Ilmat ovat aina vaan ihmeen lämpösiä, tuntuu että toppapuku (vaikka kevyt sellainen) on lenkillä pikkasen liikaa. Koirat oleskelevat lähes koko päivän ulkona ja illallakin on vaikeuksia saada niitä ihmisten aikaan sisälle. Ollaan siivoiltu pihaa (olin jo iloissani että siitä hommasta päästiin kun tuli lunta) ja pikku hiljaa alkaa kaikki lehdet olla haravoitu. Onneksi toi äitee on innokas haravan varressa olija muuten ei tulisi tosta hommasta mitään. Koirat on temmeltäneet porukassa mukana (siis sählänneet jaloissa minkä kerkeää), ja sitä mukaan kun on viety lehmuksista tippuneita oksia kuormaan ovat hakeneet niitä sieltä pois. Mitäs sitä nyt hyviä oksia heittää pois....Ja nyt kun on satanut reilusti on kaikki luut mukavasti pehmenneet piilopaikoissaan joten niiden syömisen aika on tullut...Kamala kilpailu ja perässä juoksemisoperaatio noilla koirilla, jotta saisi toisen löytämän "herkkuluun" syötäväksi. Tosi niljakkaita ja kuvottavan näköisiä "rievun" palasia mitä noi pojat on vedelly naamaansa. Huvinsa ja namunsa kullakin....

Tänään tavattiin Paven kanssa Remu-koira. Nyt jo 10 kuukauden ikäinen poitsu sattui olemaan yhtä aikaa iltalenkillä, kun olin ton isomman pojan kanssa kahdestaan liikenteessä. Ihme mutta muistivat toisensa vaikka ovat tavanneet aiemmin vain kerran tänä kesänä, silloin juoksentelivat yhtenä lauantai iltana naapurin pihalla. Olihan tuo Remu selvästi vielä "pentumainen" eli kamalan leikkisä ja huomasi että alistui Paven edessä. Kovasti olisivat halunneet hyppiä ja riehua, ja kyllähän ne sitä siinä maantien reunassa tekivätkin, niin kauan kun Paven hihna kietoutui Remun ympärille ja huuto oli kova kun alkoi kikkeleitä kiristämään. Pavehan siitä riemastui että mikäs on homman nimi kun toinen siinä vieressä karjuu, jolloin pikkasen ärähteli ja yritti pistää kaveria ojennukseen. Onneksi saatiin pojat irtautumaan toisistaan (eikä tullut mitään vammoja) ja loppu matka kuljettiinkin ihan sovussa vaikka välillä yritettiin aloittaa taas riehumiskohtauksia. Kiva nähdä että toi Pave tulee muiden uroskoirien kanssa toimeen, ainakin tollasten nuorien kanssa. Onneksi jätin ton pikku-ipanan kotiin, se kun olis vielä sählännyt siinä kolmantena koirana niin jo oltais kaikki sotkeuduttu niiden hihnoihin....

Päivä meni muuten tota veljen tyttöä vahtiessa, on taas pikkasen flunssan poikasta ilmassa. Ihan reippaalla päällä oli joten huomenna "joutuu" jo tarhaan. Kävin hakemassa Tiimarista kassillisen erilaisia askartelutarvikkeita joista sitten viikonloppuna tehdään jonkinlaisia(?) joulukoristeita. Huomenna pitäisi mennä vielä ostamaan ohuempaa alumiinilankaa, kun sitä ei tuosta kaupasta löytynyt. Vaarana on vaan kun astun askarteluliikkeen ovesta sisään niin meikäläisen ostokset menevät pikkasen yli....Ja pitäisi Manulle käydä ostamassa joku synttärilahja kun tuo "iso" pikku poika täyttää lauantaina jo 6 kuukautta. Äkkiä tuo aika menee, äskenhän se oli semmoinen suloinen karvapallero ja nyt on tollanen pitkäkinttunen vasikka....

Tässä tosi huonolaatuisia kuvia pihansiivous talkoista....

Kuinkas kauan nää talkoot oikein kestää, eikös meidän pitäny paistaa makkaraa tai jotain...

Hei, mitäs tänne kauhaan on laitettu tämmönen hyvä kepukka? Ihme juttu, eikös noi ihmiset ymmärrä että nää on mulle tosi tarpeellisia juttuja....

Minkähän takia toi tarha tehtiin meille, kun ei me siellä oikeestaan olla koskaan. Mitä rahan tuhlausta, olisivat ostaneet meille niilläkin rahoilla joitain extra hyviä ja kalliita luita...

Hei Pave, kato nyt taas tääl on tämmönen mahottoman hyvä oksa. Viedääs tää takaisin sinne minne se kuuluukin...

Nyt mä kyllä kutitan sua täält kainalosta kun söit sen mun ihanan pehmeän luun...mähän sen löysinkin....peijakkaan velipoika!