Jospas ehtisi jotakin "raapustelemaan" tänne blogiin, älkää välittäkö kirjoitusvirheistä jos niitä esiintyy...silmät ovat nimittäin just menossa umpeen kun niin väsyttää...mutta pakko välillä laittaa jotain tekstiä tänne että tiedätte että hengissä ollaan ja vielä jonkinmoisessa sielun ja ruumiin voimissakin...

Puutarhalla menee tuo aika tosi "mukavasti"...tänään oli oikea kukkien kastelu-urakka...kaikki kuivaa tosi äkkiä tämmöisillä keleillä...amppelikukat vaativat tosi paljon vettä ja nuo tyhmät tippukastelu systeemit eivät tämmösissä lämpötiloissa paljon kastele eli sitä on tyydyttävä heilumaan ihan käsipelillä vesiletkun kanssa...Ei auttaisi nyt kyllä valittaa kun vihdoinkin tuli hellekelit...aurinkoinen sää pistää nuo ihmiset innostumaan kesäkukista ja porukkaa onkin liikkunut ihan kivasti....saa nähdä millainen hullunmylly huominen päivä on..

Pave ja Manu on kuumissaan...eivät oikein diggaa tämmöisistä keleistä. Päivät makaavat tuossa isossa tarhassa jonne onneksi ei paista aurinko päivällä ollenkaan vaan on oikeastaan pihan ainoa viileä paikka. Lenkit ovat olleet lähinnä käyntejä tuolla lähirannalla pulikoimassa...tänään sentään käytiin pienellä metsälenkillä kun ehdin vasta yhdeksän jälkeen viemään noita rontteja iltalenkille. Pari yötä ovat pojat saaneet maata ulkona kuistilla kun läkähtyisivät tänne sisätiloihin, vielä ainakin ovat pysyneet kaidalla tiellä eivätkä ole lähteneet tekemään mitään koijuuksia naapuriin pimeän turvin...

Koirakavereita meille tuli yhtenä iltana kylään...päivät menee vaan niin äkkiä ja nuo arkipyhät sekoittaa mut ihan kokonaan et mikähän päivä se oikein olikaan...tänäänkin olen elänyt jostain kumman syystä maanantaipäivää...Joo keskiviikkona(kohan) Sanna tulla Terin ja Bellan kanssa meitä morjestamaan kotimatkalla mätsäreistä....Lähdettiin porukalla viemään koiria uimaan ja saivathan nuo taas juosta itsenä kipeiksi: Pave raukka taisi juostessaan venäyttää oikean takajalan kun tuntuu pikkasen luukkaavaan sitä aina välillä vai menikö noi kintut vaan taas niin kramppiin kun oikein riehui ja spurttali... Nyt onkin poika taas kipulääkekuurilla..sellaista se on kun harvoin pääsee juoksemaan toisten koirien kanssa niin noita "urheiluvammoja" voipi tulla..

Kuviakin otin ja muutama niistä sentään onnistuikin...ovat vaan niin vikkeliä koiria että aina on vain  joku häntä jossain kuvan reunassa pystyssä...Bella on tuosta nelikosta se innostunein uimari vaikka sekin menee veteen jonkin heitetyn kepin perään...Manu ja Pave ovat aika tasavertaisia kahlareita mutta Teri onkin sitten taas pikkasen erisorttia..kyllä sekin namujen perässä menee kastelemaan turkinsa mutta taitaa tykätä pikkasen vähemmän tosta turkin kastelusta kun siskonsa.... Seuraavassa muutamia kuvia: 

Porukalla kohti rantaa ja uimaan...

Manu ihmeteelee kun tuo Bella on kova polskuttelemaan...

Mä matkin tota Bellaa ja alan myös harrastamaan vepeilyä...miltä mä näytän eka "pelastettava" suussa?

Mä en turkkiani kastele niinkuin eräät....

Annapas kun mä vielä tarkistan ton sun hännän alusen...joo puhtaalta näyttää...

Me ollaan kaksosia...

Välillä käytiin pyrähtelemässä pellolla ja jahtaamassa töyhtöhyyppiä...onko nuo meidän pojat ehkä pikkusen isoja?....

En mä voi tulla mukaan...mun turkki on just pesty eikä se saa likaantua siellä pellolla...töyhtöjö tai ei...

Ja sitten kotia päin ilta auringon jo laskiessa....