Toi perhe sanoo mua usein keppihulluksi. Mä en oikein ymmärrä miksi...mutta tässä kuulemma on todistusaineistoa...no ehkä mä sitten vähän olen semmoinen ...

Jo pienenä mulla piti olla joku kepukka suussa...(enkös oo aika söpö?)

Ja jos en löytänyt keppiä niin harjakin kävi paremman puutteessa...tulipa samalla pestyä hampaat...(emo laski et mä olen elämäni aikana varmaan tuhonnut toistakymmentä harjaa: viimeeksi lauantai-iltana söin ton kuistin uuden harjan...ei ollut oikein muutakaan tekemistä).

Välillä meille tulee riitaa Paven kanssa et kuka sen kepin oikein saa...mä yleensä voitan.

Nyt kun mä oon kasvanut niin kepitkin on pikkasen suurentuneet...keppi miehen mukaan!

Mä oon aika urheilullinen poika...harrastan montaa yleisurheilulajia...niistä yhtenä kepinheittoa.

Muilla kun on rantapallo niin mulla onkin rantakeppi....

Noita keppejä on vaikka minkä mallisia....maailma on keppejä tulvillaan!