Kaksi iltaa on mennyt roudatessa kummitytön tavaroita sen uuteen asuntoon ja muutenkin järjestellessä siellä paikkoja kuntoon. Onneksi painavimmat kalusteet kantoi miesväki, mm. ikkunan pesu ja verhojen laitto jäi minun kontolle. Ihan siisti ja nätti asunto, kunhan tuo kummityttö jaksaa vaan siivota jatkossakin ahkerasti. On nimittäin kummitätiinsä tullut tuossa siivous innostuksessa eli sitä ei liikoja ole tai ainakin esiintyy erittäin harvoin.....

Pave häiriintyi ihan "pöpiksi" näiden kahden muuttopäivän aikana. Mitään poikkeavaa ei sen arjessa saisi esiintyä. Eka shokki oli se että vietiin tavaroita sen "omalla" autolla ja herra ei päässytkään kyytiin. Oli haistellut autotallin ovien luona kovasti että mihin auto oli häippässy. Ja kun vielä viivyin kahtena iltana niin myöhään että iltalenkittäjäksi joutui tuo äitee niin sitähän se ei meinannu sulattaa millään. Eikä se kuiteskaan minusta välittänyt kun tulin kotiin; luulin että ryntää suoraan mun syliin kun niin innokkaasti juoksi vastaan mutta tekikin hienon ohituksen rapuilla ja meni suoraan tarkastamaan auton kunnon ja sen, onko kukaan mahdollisesti ollut kyydissä sen paikalla. Eli materialisti koko jätkä... Kaikkein pahin juttu oli varmaan se, että meikäläisen vaatteet haisivat Putte-koiralle, (se muutti kummityön kanssa samaan osoitteeseen) ja sen tuoksu "emon" vaatteissa oli aivan liikaa Pavelle. Minähän olin siis ollut vieraissa koirissa, ja sitähän ei suvaita meidän perheessä. Vasta ostetut toppavaatteet oli pakko laittaa tänään pesuun kun ei tuosta nuuskuttamisesta tullut loppua, yritti vielä pesukoneesta saada viimeiset Puten hajut kuonoonsa. Ihme tyyppi. Uskotaan vähemmälläkin. Ei mennä enää vieraisiin....

Tänä aamuna annoin pikkasen lohdutusta pojille ja vein molemmat autoajelulle ja samalla reissulla lenkille. Tehtiin ihan mukava lenkki metsässä ja peltoteillä. Pikkasen täytyy vaan varoa tota Manun jalkaa kun tuppaa vieläkin sitä välillä luukkaamaan. No, rauhallinen kävely ei kuulemma pahaa tee. Eiköhän tuo koipi kuitenkin jouduta kuvaamaan ensiviikolla jotta nähdään onko siellä kyynärissä mitään vikaa. Pahus kun tuo ipana ei ymmärrä olla yhtään paikallaan: päivällä jos Pave maikailee sisällä niin eikös tää nilviäinen riehu ulkona kokoajan, tänään oli haravoimispuuhissa tuon äiteen kanssa. Mitenkäs se jalka voi parantuakaan jos ei yhtään ymmärrä lepuuttaa sitä. Illalla hieroin sen koipia, ja jonkin aikaa malttoi olla hiljaa paikallaan ennenkuin sai taas jonkin ihme kohtauksen ja alkoi riehua ja puremaan minua kuin vesikauhuinen. Ehkäpä menee yliväsymyksen piikkiin tollainen käytös? Syömäpuolella ollaan nirsoja: nappulat ei maistu nyt taas ollenkaan, vaan pitää olla "ihmisten" ruokaa: makaronilaatikko on nyt pop!

Paven anaalirauhasvaivasta ei osaa sanoa oikein mitään; lääkkeitä on vielä muutamaksi päiväksi ja sitte tilataan uusi tutkimusaika jossa nähdään onko poika kunnossa. Tulee kalliiksi nää koirien eläinlääkärikäynnit vaikka molemmilla onkin vakuutukset, sillä eihän ne kaikkia kuluja korvaa. Toisaalta jos tuon Paven joutuu nukuttamaan voisi sen samalla lonkka/kyynärkuvata....Olisi mielenkiintoista tietää millainen könkkäjalka se oikeastaan on: kuuluuko luokkaan Ö....Ainakaan tämän aamun lenkillä ei ollut minkäänlaisia ongelmia hyppiä ojien yli ja hyvin näkyi tuo pikku-veikkakin menevän perässä....

Huomenna pitäis keskittyä pikkasen tohon puutarha"bisnekseen". Biolanin edustaja tulee tarjoamaan tuotteitaan: katotaan päästäänkö kaupoille vai viekö Kekkilä voiton....Kukkienpistokkaita pitäisi ja alkaa funtsaamaan: muutama edustaja sieltäkin puolelta on jo soitellut ja kysynyt missä tilaus viipyy. Pakko kaiketi alkaa selailemaan noita kuvastoja ja saada jostain se viherpeukalo sen verran pystyyn että saan kaikki ruukut, siemenet ja taimet tilauttua kerrankin ajoissa....Tammikuussahan sitä pitäisi jo kylvää taas orvokin siemeniä joten ei tätä "lomaa" kauaa kestä.

Nyt vois nää kurakelit jo vähitellen loppua ja tulla kunnon talvi: kuistin kaiteet on kissojen kurasia käpälän jälkiä täyteen ja ulko-ovet isoja mustia "nyrkin" jälkiä....ketkäköhän on koputelleet sisälle....

Olisipa maisemat jo tämän näköisiä: