Kaikkea tuo karvaturri voikin pelätä tuolla lenkillä ollessa. Ei tarvitse olla kun muovipussi tienpenkalla tai auton pölykapseli roikkumassa aurauskepissä niin johan Pave kiertää ja kiemurtelee pitkin ojia ja ihmettelee mikä kumma tuolla on, eihän sitä eilen ollut.   Kaikilla tavoilla saa koiraa houkutella lähemmäs ja näyttää, ettei täällä ole mikään mörkö eikä tarvitse pelätä. Etenkin iltahämärässä kaikki näyttää niin ihmeelliseltä ja lumikasakin tuntuu muuttuvan vähintään jättiläiseksi.

Yhtenä iltana tuolla kylän raitilla naapurin rouva käveli tiellä meidän edellä ja oli pukeutunut takkiin jossa oli karvareunainen huppu. No Pave normaalisti ei välitä tästä rouvasta mitään mutta silloin kyllä haukkui ihmetellen, että mikäs otus tuolla edellä kävelee, on vähän ihmisen oloinen mutta outoa karvaa kasvaa päänympärillä.  En voinut muuta kuin nauraa vaikka tietysti asia oli varsin vakava....

No eipä tuo Pave ole ainoa joka voi lenkillä pelästyä. Oltiin kävelemässä tuolla yhdellä mökkitiellä ja lähestyttiin pienen mökin pihaa. Säikähdin kun huomasin että joku seisoo pihaportin vieressä ja tuijottaa meitä. Meni muutama sekunti ennenkuin aivot tajusivat mitä silmät näkivät, pelottavan näköisen linnunpelättimen tai mikä lie patsas. Pavehan pelkäsi ihan hirvittävästi eikä suostunut tulemaan lähellekkään "räsyakkaa" vaikka houkuttelin sitä kuinka, namuilla ja ilman. Olisin ottanut niistä yhteiskuvan mutta ei se onnistunut. Toivottavasti tuo poika tuosta rohkaistuu ja mörkönäyt vähenee.

Tässä teillekin nähtäväksi tuo "räsyakka".....Hui, kamala...